Minä INHOAN aprilli-päivää! Aina joku osaa jymäyttää minua niin, että otan sen todesta ja menen oikeasti aivan lukkoon. Ja sitten jotkut näistä asioista ovat vuosien myötä kuitenkin olleet tosia. Joskus tuntuu, että olisi vain parempi lukkiutua koko päiväksi sisälle ja katsoa tuttuja elokuvia eikä ollaa missään yhteyksissä ulkomaailmaan. Seuraavana päivänä kävisi läpi sitten kummankin päivän asiat. Ja minkä minä sille voin, että tämä kuulostaa omasta mielestäni toimivammalta idealta kuin olla alttiina valheita lateleville ja silliä ja kuravettä syöttäville ihmisille koko päivän.

Toisaalta aprilli-päivät ovat kuitenkin aivan tavallisia keväisiä päivä, joina käydään koiran kanssa lenkillä, haaveillaa leskenlehdistä Pasilan sillalla ja syödään jäätelöä ulkona auringon paisteessa.
Totta kai tähän kuului tänään myös postinarun suunnitelua: tarvitaan vaijeri, muoviputki, ruuveja, korkkeja, mittauslaitteita, kaksi väkipyörää tai jotain niiden tilalle...ja totta kai varasat ja ruuvimeisselit eikä koskaan pidä unohtaa myöskään yleisliimaa. Punainen pyörän viiri olisi myös kiva. Ja eikun rautakauppaan! Hauskinta tässä on se, että olemme ystävän kanssa jo melkein parikymppisiä ja viimeksi sama idea on ollut esillä varmasti viisi vuotta sitten. Mutta että parikymppisiä. Kamlaa, minä rypistyn, tulen vanhaksi ja alan olla kaavoihini kangistunut.

Ja silti odotan vielä 18-vuotiaan valaistusta. Huomenna on kulunut viikko siitä, kun minä virallisesti sain luvan rällätä ja rellestää, mutta siltikään ei tunnu erilaiselta. En tunne olevani viisastunut viimeisen viikon aikana sen enempää kuin ylensäkään yhdessä viikossa jeikä elämä ole yhtään sen hohdokkaampaakaan. Samainen postinaru-ystäväni sanoi ettei hän ole vielä edes vuoden kuluttua omista 18-vuotsi syntymäpäivistään ymmärtänyt elämästä mitään valaistukseksi kutsuttavaa. Toinen ystävä ehdotti sen tulevan, kun ensimmäistä kertaa astuu sisälle baariin näyttäen omat taysi-ikäisen henkkarinsa. Ken tietää, mutta minusta koko juttu alkaa vaikuttaa huijaukselta. Tai sitten olen vain huijannut itseäni asian suhteen eikä maailmassa oikeasti ole edes olemassa mokomaa valaistusta. Täysi-ikäisyys on yliarvostettua. Siis ihan millin verran ainakin...