Yksi asia poissa päiväjärjestyksestä, nimittäin kirjailijakansio. En olisi enää millään jaksanut tehdä sitä. Itse asiassa juuri eilen illalla havahduin siihen tosi asiaan, että minun oli määrä pitää kyseinen esitys tänään enkä ollut valmistelut sitä ollenkaan. No, minä vedin sen puoliksi lonkalta ja osui ja upposi.
Enää on siis jäljellä huomisen saksan valtakunnallinen ja sitten on kaikki ikävät asiat poissa. Tietysti niitä kokeitakin vielä joitain on mutta ei niistä kannata stressata.


Ehkä kohta pääsen taas kirjoittamaan jotain mielekkäämpää ja uppoutumaan taas omaan maailmaani miettimään hahmoja ja muita sellaisia asioita joista oikeasti pidän ja joita haluaisin tehdä...


"Once more I open the door...."