Kaikki muuttu. Mikään ei tule huomenna olemaan täsmälleen samalla tavalla kuin tänään. Aina sitä ei huomaa, mutta jotain muuttuu aina.
Eilen minä olin vielä ensimäistä päivää uudessa koulussa oleva "ekaluokkalainen", jonka kädet saattoivat hiota (en myönnä mitään) pelkästä jännityksestä tai vain sitten siitä tosiasiasta, että koulun ilmastointi oli surkea, mutta jo tänään minä melkein kuuluin joukkoon. Tunnelma oli paljon vapautuneempi ja rennompi. Eikä ne ryhmäläisetkään näyttäneet enää läheskään yhtä oudoilta. Ne on (osa ainakin) hauskoja tyyppejä, uskokaa pois!


Kinkkinen välikysymys: Missä on Konala?

Jokaisella on ihmisiä, joiden näkeminen saa välittömästi hymyilemään, jopa virnistelemään. mInä luultavasti hymyilen, joka päivä tästä lähtien enemmän tai vähemmän. Tänäänkin tuli virnisteltyä varmasti jokseenkin oudosti ulos kuviksen luokasta, kun meidän epävirallinen tuutori käveli luokan ohi kurkisten sisään. tyyppi on mukava, joten... :D

Päivän biisi on ehdottomasti Flipsyden Trumpets.
Kiitän ja kumarran