Tajusin tänään, että oikeasti odotan biologian tunteja. Odotan. Miettikää nyt, onko tämä sitten normaalia, mutta missä vaiheesa olisin väittänyt olevani normaali (miten tuon sanan nyt ikinä haluaa määritellä. kuka oikeasti on perus-perus-normaali??). Siellä vaan on niin mukavaa. Tai siis en minä tiedä...Ihan toista maata ne tunnit kuitenkin ovat kuin jotkut psykan luennot.

Jos ihmisen elämän tarkoitus on löytää elämälleen tarkoitus ja jos joku nyt löytää sen elämän tarkoituksensa (jonkun muun kuin sen, että elämän tarkoitus on löytää elämälle tarkoitus) niin mitä trakoitusta elämällä sitten enää on? Menee sekavaksi, tiedän, mutta eihän elämälle sen jälkeen enää ole tarkoitusta. Että ne psykan tunnit ovat mielenkiintoisia...

Taidan olla jotenkin sekavassa mielentilassa tosin en ollenkaan tiedä mistä se johtuu. Koko ajan vain tekstiä tulee, mutta kovin järkevää se ei taida olla. Pikkuveli on aivan sekaisin ja toinen pelaa pleikkaa. Ja minä jätin  tänää psykan kirjat kotiin. No eipä niitäkään tarvittu...ei kyllä tarvittu niitä matsankaan kirjoja...*wirn*