Tänään ensimmäisen tunnin jälkeen ulkona satoi lunta. Ja minä pyörin ympyrää koulun minimaalisella pihalla (jos sitä nyt siksi voi edes kutsua). Luulivat minun varmaan tulleen hulluksi, mutta jos kerran oli päästy tunnilta 10 minuuttia normaalia aikaisemmin niin mikäs olisi ollut parempaa tekemistä.
Matematiikan tunnilla taas ei mikään uponnut päähän, en vieläkään ole ymmärtänyt käsiteltyä asiaa (en kyllä ole yrittänytkään). Mutta kun kerran oli hyväksytty ettei tunnista olisi mitään, hyötyä saattoi keskittyä haaveilemiseen ja ikkunasta ulos tuijottamiseen there's winter wonderland outside of the window. Ruokkiksella kirottiin matskua, tehtiin puolet ruotsin läksyistä ja syötiin hätähätää jotain niin, että kerittäisiin vielä ulos lumisotaa. Tai no ehkei ihan lumisotaa, meitä oli vain kaksi ja minulla ehdottomasti huonompi sihti.

Olo on jotenkin katkera ilman syytä, laiska ja levoton. Perjaatteessa en osaa olla paikoillani, mutta toisaalta en muuta haluaisi tehdäkkään. Kirjastossa käyntikään ei ollut erityisen tuottelias ja huomiseksi pitäisi perjaatteessa valmistautua keskustelemaan Hisoshiman kukista äidinkielen tunnille, jolle en jaksaisi mennä yhtenä syynä vähintäänkin se, etten halua saada takaisin viime perjantaina kirjoittamaani kamalaa ainetta. Se oli niin...! Eikä vain sen takia, että lopetus oli taas kerran mielestäni huono (en osaa lopettaa aineita). Kirjoitin sen vain, koska en keksinyt mistä muusta kirjoittaa.
Se on valheellinen. Ei sillä etten olisi tottunut valehtelemaan opettajalle, mutta siinä nyt olis sentään kyse periaatteista! Enkä tiedä miksi edes välitän...en vain ollut tyytyväinen siihen.

The world will never take my heart
My Chemical Romance - Welcome to the black parade