Jokainen tekee virheitä. Minä myös. Enkä ole myöskään mikään opiskelun ihmelapsi (niin kuin eräs tuttuni kuvitteli) - luonnonlahjakkuus - vaikka ehkä haluaisinkin olla.
Silloin minun ei tarvitsisi huolehtia siitä, että miten huominen koe tulee onnistumaan ja onko äikän tehtäväni valmiina. Tai tarvitsisi tietenkin, mutta se olisi luultavasti rutkasti helpompaa. Ehkä minä olen sitten vain laiska ja viitsimätön, koska tämän hetkiset ajatukseni koulusta ja sen käymisestä ovat "Haluan kotiin...!" "Evvk" ja "Onko pakko...?". Osasyynä varmasti on kevät, joka niin ihanana kukoistaa ympärillä, mutta kyllä sitä pitäisi jaksaa puristaa vielä kolme viimeistä viikkkoa! Vai kaksiko niitä on? No kuitenkin...

Onneksi voin sentään huomisen jälkeen huokaista helpotuksesta. Ainakin perjaatteessa. Ei pitäisi olla enään yhtään koetta tai muutakaan valmiiksi saatavaa koulujuttua, jonka kanssa pitäisi stressata. Tai no....äikkä. Turha aine, jos minulta kysytte (ainakin tällä hetkellä tuntuu vahvasti siltä). Siitä jotkun hemmetin elämänkerta-kuvaukset Aleksis Kivestä ja Minna Ganthista (kirjoitinko oikein?) perjantaiksi. Enkä edes tiedä miten minun kuuluisi tehdä nuo työt! Ja minä kun olin vieläpä autuaasti unohtanut ne kunnes juuri äskön muistin... No niiden jälkeen sitten...  (mitä maailma olisikaan ilman optimismia???)

Virehsitä ja niiden tekemisestä vielä, koska niitä minä tunnun tekevän aivan liikaa ja joudun sitten olla korjailemassa niitä joka välissä. Haluaisin tietää tekevätkö muutkin ihmiset mielestään paljon virheitä? Koska jos tekevät niin sitten minä en olenkkaan niin hukassa, kun luulin olevani.

Soitin tänään varmaan tunnin Apocalyptican Faraway kappaletta ja parin kerran jälkeen mietin, että onpa pitkä kappale, mutta antaa nyt soida kun on kuitenkin niin hyvä ja sopi tunnelmaan niin... soi soi soi...aina vaan...