Joksu tulee päiviä, joina sitä tarvitsisi jonkun jota halata. Halata ja unohtaa maailma siltä hetkeltä. Mutta ei...leikitään vahvoja, kuunnellaan hopeanuolta vaikka mieluummin tekisi mieli katsoa ja lisätää huulirasvaa.

Öitä tulee valvottua nykyään aivan liikaa ja kaikki koulu työt alkavat vaarallisesti taas kasaantua niskaan. Pitäisi keksiä jostain kirjoitettavaa saksankieliseen melkein proosaan ja aamuisin sängystä nouseminen on aina pieni voitto. Viides jakso on jotenkin paljon lyhyempi kuin muut.

Onko maailma sittenkin menossa aivan väärään suuntaan vaikka onkin kevät?