Ihmiset eivät osaa arvostaa tarpeeksi hyviä tapoja, avuliaisuutta ja kohteliaisuutta. Me etsimme elämäämme niin paljon riitasointuja, valtavia määriä erilaisia ihmisiä ( tai jos ei niin montaa, mutta muutaman kuitenkin) ettemme lopulta osaa olla enää vain ihmisiä ilman mitään muuta. En tarkoita tällä sitä, että kaikki esittäisivät jotain, vetäisiä roolia ja pystyttäisivät valtavia lavastuksia elämälleen, vaan ennemminkin sitä, että pidämme ilmeettömiä ihmisiä tylsinä ja hillittyä käytöstä outona. Todellisia herrasmiehiä on vaikea enää löytää eivätkä naisetkaan uskalla rehellisesti olla perinteisen naisellisia vaikka kuinka väitämme. Jos satumme olemaan naisellisia, se on jotain mitä olemme päättäneet olla, se ei tule luonnostaan. Imagollinen asia. Se on vaikea ja rankka maailma, jossa pitää pärjätä ja hento ei ole mikään kovin ylistetty ominaisuus.

Ei siinä mitään, maailma nyt on tälläinen. Mutta kieltämättä sitä ilahtuu, kun joku on kohtelias tai avulias ja välillä on ihan mukavaa heittäytyä täysin neidiksi.

                                                                             ~*~    
Kun on enää viimeinen koe jäljellä, olo on suhteellisen voitokas. Jos kyse olisi realista, olisin ehkä hieman enemmän huolissani, mutta englanti ei sinäänsä ole paha. Ainakaan sen ei pitäisi olla. Pitäisi vain muistaa lukea ja yrittää myös nukkua. Huomenna se kuitenkin on ohi!


Hetken top 3:
  1. Chad Kroger & Santana - Into the Night
  2. James Blunt - 1973
  3. BBC:n Robin Hood